Tekoäly asettaa uusia kysymyksiä myös tekijänoikeuksien suhteen. Mari Lampeniuksen mukaan tekoälyä hyödyntävä teos, jossa luonnollisella henkilöllä on persoonallinen panos teoksen luomisessa, voi saada teossuojan. Mitä tekijänoikeudellisesti tarkoittaa, kun tekoäly tuottaa perinteisen kirjallisen, kuva- tai musiikkiteoksen. Tämä on jo todellisuutta, mutta oikeudellisesti edelleen ratkaisematta. Kuvataiteen saralta löytyy myös jo esimerkkejä kuten tekoälyohjelmisto, jota kutsutaan The New Rembrandt -nimellä. Tekoäly tunnistaa Rembrandtin teoksille tyypilliset piirteet annetusta datasta eli Rembrandtin teoksista ja pysyy luomaan samantyylisiä uusia teoksia. Suomessa tekijänoikeus syntyy luonnolliselle henkilölle. Kun kyse on tekoälyn ”luomasta” teoksesta, jossa ei ole luonnollisen henkilön myötävaikutusta, tekijänoikeutta ei lähtökohtaisesti voisi syntyä eli lopputuloksella ei olisi teossuojaakaan. Nykylainsäädännön vallitessa kun ja jos tekoäly tuottaa tiettyjä koodeja seuraten lopputuloksena tuotoksen, jossa ei ole luonnollisen henkilön luovaa panosta, kenellekään ei synny tekijänoikeutta lopputulokseen ja esimerkiksi näin syntynyt kuvitus olisi vapaasti kopioitavissa. Jos kuitenkin tekoälyä hyödyntävässä prosessissa luonnollisella henkilöllä on persoonallinen panos teoksen luomisessa, voi lopputulos saada teossuojaa ja luonnollinen henkilö tekijänoikeuden. Tekoälyn luomiin tuotoksiin voi liittyä merkittäviäkin taloudellisia intressejä. Tekoälyn kehittäjien investointipanos ovat yleensä huomattava, ja sille halutaan luonnollisesti tuotto. Toisaalta yritys joka hyödyntää tekoälyä, voi esimerkiksi valmistaa tuotteita, joissa kuvitukseen käytetään tekoälyn tuottamia graafisia kuvioita. Kuvituksen visuaalinen ilme voi näyttää hyvinkin omaperäiseltä, ja tämän avulla yritys haluaa tuotteensa erottuvan kilpailijoiden tuotteista. Mikäli kuvio ei saa tekijänoikeussuojaa, mahdollisuudet puuttua jäljittelyyn ovat heikommat. Tavaramerkin hakeminen eri tuotteisiin voi olla liian raskas ja kallis prosessi, eikä muutoinkaan oikeudellisesti soveltuva. Ei kaiketi ole poissuljettua sekään, että tekoäly tuottaa lopputuloksen, joka on kokonaan tai lähes samankaltainen kuin jo olemassa oleva luonnollisen henkilön luoma kuvitus. Jos näin on, niin jäljittelyyn on syyllistynyt tekoäly. Toki se, joka ryhtyy hyödyntämään ja levittämään yleisölle jäljitelmää on vastuussa tästä päätöksestään.Selvää on, että tekoälyteknologian kehittyessä ja yleistyessä, taloudelliset intressit edellyttävät, että tekijänoikeuskysymykselle löytyisi selkeä ratkaisu. Ratkaisu ei voine kuitenkaan olla se, että tekoälyn ohjelmoijalle syntyy tekijänoikeudet tekoälyn tuotokseen. Tekoälyn luova työ perustuu uuden oppimiseen uudesta datasta, jolloin alkuperäisen kehittäjän rooli ei ole enää merkityksellinen tekoälyn luomissa uusissa ratkaisuissa. Olisi ongelmallista myöntää alkuperäiselle kehittäjälle kategorisesti tekijänoikeus. Sen sijaan voisi ajatella, että luonnollinen henkilö, joka hyödyntää tekoälyä syöttämällä sille haluamaansa materiaalia/ohjeita, valitsee ja mahdollisesti muokkaa lopputulosta omien omaperäisten näkemystensä mukaiseksi, tulisi hyvinkin saada tekijänoikeussuojaa tekijänä. Tilanteet voivat vaihdella, ja kuten yleensäkin, tekijänoikeuden syntyminen jollekin henkilölle arvioidaan kokonaisharkinnalla. Artikkeli on julkaistu Grafia-lehdessä 4/21 Mari Lampenius Asianajaja Mari Lampenius on Asianajotoimisto Susiluodon asianajaja ja osakas. Luovaan alaan liittyvät immateriaalioikeudelliset ja viestinnälliset kysymykset ovat tärkeä osa hänen työtehtäviään. Lampenius toimii myös Tekijänoikeusneuvoston jäsenenä.