Vauva.fi:n hulvattoman järjettömän kuluttajakommentin takana piilee totuus. Jos ekologinen tuote tai palvelu kalpenee muiden vaihtoehtojen rinnalla, sitä ei pidä sietää. Luonnonvalinta ei tue eliöiden ja olioiden parhaita ominaisuuksia vaan niiden ympäristöön sopivimpia ominaisuuksia (TED, Alex Gendler: Myths and misconceptions about evolution).
Sama pätee myös vessapapereihin. Kuluttaja valitsee aina tuotteen, jolla on mielikuvallisesti paras hinta-laatusuhde, ei ympäristöystävällisintä. Rosa Meriläinen summaa asian hyvin (HS 16.2.2021): ”Ei riitä, että jokin tuote tai palvelu on ekologinen. Sen on oltava myös ihana. On turha odottaa, että suurin osa ihmiskuntaa vaihtaa ekologisempaan elämäntapaan, jos se tarkoittaa kieltäymyksiä ja kärsimystä.”
Näin pääsemme oivallisesti suunnittelijan rooliin tässä kaikessa. Ensin suunnittelijan pitää löytää omille arvoilleen sopivia maksavia asiakkaita. Sen jälkeen suunnittelijaparan pitää vielä suunnitella tuotteita tai palveluita niin, että ne päihittävät kaikilla mittareilla mitaten epäekologisemmat kilpakumppaninsa. Ja toivottavasti suunnittelutiimissä on vielä tekijähenkilöitä, jotka osaavat paketoida nämä tuotteet niin hurmaavaan kuosiin (=brändi), että asiakkaat tietämättään valitsevat tämän ekologisen vaihtoehdon.
Tämä kaikki ei onnistu ilman luovan alan ammattilaisten ryhtiliikkeitä. Vaikka koronavuosi olisi miten kurittanut omaa tai työnantajan katetta, emme voi olla mukana tekemässä tai markkinoimassa asioita, jotka vievät maailmaa väärään suuntaan. Se, että asiakkaidemme toimet tai tuotteet saavat meidän urahtamaan epäuskosta palaverin päätyttyä ei käy. Sori. Suunnittelijan vastuu on myös sanoa, jos vika on asiakkaan toimintatavoissa ja yrittää korjata ne. Jos asiakas kieltäytyy, suunnittelijan vastuu on poistua pöydästä.
Antero Jokinen on luova suunnittelija, joka totesi tämän kolumnin kirjoitettuaan, että hänellä on pari väärää asiakasta.
Kolumni on julkaistu Grafia-lehdessä 4/20