Olet luova visionääri ja poikkeuksellinen ongelmanratkaisija, jonka silmät kiiluvat estetiikalle ja jolla on erinomaista ymmärrystä nykyaikaisista digitaalisista tuotteista sekä osaamista siitä, kuinka ideat visualisoidaan ja muunnetaan helposti ymmärrettävään muotoon.

Olet monitieteinen generalisti, joka on yhtä kotonaan tuotesuunnittelun elinkaaren kaikissa vaiheissa tutkimuksesta informaatioarkkitehtuuriin sekä visuaalisesta suunnittelusta tuotekehittelyyn aina prototyyppeihin ja animaatioihin asti.

Nämä kaksi vapaasti suomennettua tuoretta rekrytointi-ilmoitusta on suunnattu designereille. Ensin mainitussa haetaan visuaalista suunnittelijaa, jälkimmäisessä UX-designeria (User Experience). UX-designerilla tarkoitetaan jonkinlaista käyttökokemussuunnittelijaa, jonka työnkuvaan saattaa sisältyä lähes mitä tahansa. Sellaisten osaajien kurssi työmarkkinoilla on viime vuosina ollut varsinaisessa nousukiidossa.

”Kun haetaan graafista suunnittelijaa, useimmiten työ liittyy ainoastaan visuaalisuuteen. Kun taas haetaan UX-osaajaa, vaaditaan visuaalisen ammattitaidon lisäksi laaja-alaista osaamista monelta muultakin alalta”, sanoo Paulo Dziobczenski Aalto-yliopiston muotoilun laitokselta.

Tutkimuksessaan hän selvittää, minkälaista osaamista yritykset etsivät, kun he rekrytoivat uusia suunnittelijoita.

”En hirveästi pidä UX-termistä, sillä se on sellainen yleisämpäri, johon laitetaan vähän kaikenlaista. Sieltä löytyy niin palvelumuotoilua, käyttöliittymän ja liiketoiminnan suunnittelua kuin strategiaakin”, sanoo Sami Niemelä

Hän työskentelee luovana johtajana perustamassaan Nordkapp-yhtiössä, joka tekee strategista suunnittelua ja innovaatiokonsultointia. Vastikään Niemelä oli puhumassa Milanossa järjestetyssä kansainvälisessä Interaction 20 -konferenssissa. Vuorovaikutussuunnitteluun keskittyvää tapahtumaa järjestää IxDA-yhdistys (Interaction Design Association), jonka kansainväliseen johtokuntaan Niemelä juuri nimitettiin. 

Puheessaan hän käsitteli monimuotoisuutta, ja kaikessa epämääräisyydessään se kuvaa UX-suunnittelua osuvasti. Mutta kuten vanhan koulukunnan graafisessa suunnittelussa, siinäkin on lopulta kyse luovasta ongelmanratkaisemisesta.

Esimerkiksi digitaalisten palveluiden kontekstissa UX-suunnittelijan työhön saattaa kuulua palvelukonseptien, rautalankamallien ja kuvakäsikirjoitusten suunnittelua, erilaisten käyttäjäprofiilien tekemistä sekä ”käyttäjäflow’n” ja konvertoinnin optimointia tutkimuksen ja testauksen avulla. 

”Brändiä ja kokemuksellisuutta ei enää lähdetä rakentamaan pdf-manuaaleilla. Tuotteet ja palvelut elävät ja muuttuvat digitaalisessa käyttöympäristössä jatkuvasti”, Niemelä toteaa.

Suunnittelun käsite laajenee 

Pelkän visuaalisen osaamisen lisäksi suunnittelijoiden olisi nykyään hyvä tietää jotain myös bisneksestä, koodauksesta, tutkimuksesta ja niin edelleen, väittää väitöskirjaansa Aalto-yliopistolle viimeistelevä Dziobczenski.

Hän opettaa visuaalista brändäystä ja pakkausmuotoilua sekä kuuluu SDIM-tutkimusryhmään (Strategic Design Integration and Management). Ryhmä tutkii, kuinka ”teollinen ja yhteiskunnallinen kehitys muuttavat suunnittelijan ammattia” sekä ”pyrkii kehittämään toimivia strategioita suunnittelun johtamiseen ja strategiseen suunnitteluun yrityksissä ja julkisella sektorilla.” 

”Suunnittelutarpeet kehittyvät, eivätkä yritykset enää etsi tyyppiä, joka vain osaa käyttää Photoshopia. Sen takia suunnittelijoiden täytyy jatkuvasti hankkia uusia taitoja, ja niiden skaala on hyvin laaja. Tällainen siirtymä on parhaillaan käynnissä.”

Paulo Dziobczenski tuli tohtorikoulutettavaksi Suomeen vuonna 2014, jolloin työmarkkinoiden tarpeet olivat hänen mielestään vielä hyvin toisenlaiset kuin nykyään. 

”Vielä muutama vuosi sitten suuntana oli pikemminkin palvelumuotoilu, kun taas nyt suunnittelijoiden täytyy ajatella työtään kokonaisvaltaisemmin – ei vain visuaalisuuden kannalta. Työhön sisältyy yhä enemmän käyttäjälähtöisen suunnittelun periaatteita.”

Muutoksen näkee esimerkiksi Dziobczenskin ylläpitämältä Trello-alustalta, jonne hän listaa Helsingissä avoinna olevat design-alan työpaikat: UX-designereiden rekrytointi-ilmoituksia on lukumääräisesti selvästi enemmän kuin niin sanottujen perinteisten graafisten suunnittelijoiden.

Niemelä on Dziobczenskin kanssa samaa mieltä. Hän on ollut mukana Finnish Design Academy -hankkeessa, joka toteutetaan yhteistyössä kaikkien Suomen muotoilualan korkeakoulujen kanssa. Projektin tarkoituksena on uudistaa muotoilukoulutusta aikaisempaa monipuolisemmaksi, jotta se vastaisi entistäkin paremmin työelämän osaamistarpeisiin.

”Sellainen ajattelumalli, että graafikko määrittää tietyn pikselikoon, millainen lopullinen toteutus tulee olemaan, kuuluu menneisyyteen. Responsiivisuus ja skaalautuvuus tulee ottaa huomioon ihan kaikessa suunnittelussa. Nyt on vuosi 2020, joten sen ei pitäisi tulla kenellekään suurena yllätyksenä.”

Käyttötarkoitukset vaihtelevat siinä missä esimerkiksi näyttöpäätteiden ruutukoko. Sen lisäksi uudet teknologiat, kuten koneoppiminen ja tekoäly, muokkaavat työnkuvaa. Graafikoiden final_final_visuleiska.jpg-tiedostojen aika alkaa olla jo monin paikoin ohi.

”Se menettää merkitystään, milloin jokin on valmis. Ei välttämättä edes ole mitään tiettyä julkaisupäivää, vaan kyse on jatkuvasta kehityksestä”, Niemelä sanoo.

Etsimme henkilöä, joka mielellään työskentele loppukäyttäjien kanssa ja on kiinnostunut tekniikasta. Suurimmalla osalla UX-designereista on monipuolista osaamista palvelu- ja vuorovaikutussuunnittelusta, visuaalisuudesta ja käyttöliittymien koodauksesta maailman parhaimmilla pilvipalvelimilla. 

Aallon harjalla? 

Alan teknistyminen vaatii suunnittelijoilta jatkuvaa uudelleen oppimista, sillä alustat vaihtuvat ja työkalut kehittyvät nopeasti. Siitä huolimatta sekä Niemelä että Dziobczenski ovat molemmat sitä mieltä, että oppilaitokset ovat pysyneet varsin hyvin kehityksessä mukana. 

”Teknologiat ja työkalut voi ja pitää opetella työn tekemisen ohessa. Koulutuksen rooli on pikemminkin avata ajattelua ja pohtia, miksi jokin asia tehdään niin kuin se tehdään”, sanoo Niemelä, joka veti Milanon designkonferenssissa myös työpajan opetuksen tulevaisuudesta.

Työmarkkinoiden ja koulutuksen välillä on aina tietty ristiriita, sillä opetuksen tulisi katsoa vähintäänkin lähitulevaisuuteen ja opettaa sellaisia taitoja, joita tarvitaan vasta muutaman vuoden kuluttua, kun opiskelijat ovat valmistumassa – ei siis sitä, mitä työnantajat etsivät juuri tällä hetkellä. 

Dziobczenski ei uskokaan, että graafikoista tulee ennen pitkää myös koodareita, vaikka se varmasti työmarkkinoiden tarpeita palvelisikin. Olisi kuitenkin hyvä, jos graafikko edes jollain tasossa osaisi niin sanotusti ”puhua koodia” eli tietäisi, minkälaisia suunnitelmia on teknisesti mahdollista toteuttaa.

”Suunnittelijoiden tulisi ymmärtää koodausta, koska on hyvin yleistä, että he työskentelevät yhdessä ohjelmistokehittäjien kanssa. On oleellista, että löytyy molemminpuolista ymmärrystä ja yhteinen kieli”, Dziobczenski sanoo. 

Samaa mieltä on visuaaliseen työhön erikoistunut suunnittelija, koodaaja ja taiteilija Ville Niemi, joka alalla tunnetaan nimellä Viiksimaisteri. Hän on valmistunut graafisen suunnittelun kandidaatiksi brittiläisestä UCA-yliopistosta ja maisteriksi Aalto-yliopiston New Media Design and Production -ohjelmasta. Työkseen hän tekee web-kehittämistä ja suunnittelee nettisivuja. 

”Monissa projekteissa on erikseen mukana graafinen suunnittelija. Toiset osaavat ottaa käyttökokemuksen paremmin huomioon kuin toiset. Joskus saavutettavuus ja käytettävyys unohtuvat, kun pyritään vain siihen, mikä näyttää hyvältä. Pitäisi ajatella, miten design toimii käytännössä.” 

Toisaalta esimerkiksi nettisivuja saatetaan suunnitella niin sanotusti epäkäytettävyys ja visuaalisuus edellä. ”Tehdään tarkoituksellisesti jotakin niin hullua, että ei edes mietitä käytettävyyttä.” 

Niemi kertoo opiskelleensa teknisen osaamisen itsenäisesti ja pitävänsä sitä jatkuvasti yllä. ”Olen aina koodannut, mutta ei suunnittelijan tarvitse välttämättä itse osata koodata. On kuitenkin syytä tietää, mitä työkaluja toteuttajilla on käytössään, vaikka niitä ei itse käyttäisikään. Se auttaa suunnittelemaan moniulotteisemmin.” 

Koodauksen ymmärrys onkin AD:lle ikään kuin yksi väline työkalupakissa. Graafiseksi suunnittelijaksi itsekin valmistuneen Dziobczenskin mielestä suunnittelijan pitäisi koodauksen lisäksi tietää jotain myös esimerkiksi bisneksestä ja vaikkapa tutkimuksesta. 

”Nykyään yritystoiminnan ja tutkimuksen tuntemus on välttämätöntä graafisille suunnittelijoille. Se kertoo siitä, että suunnittelun käsite laajenee kohti strategisempaa panosta yritysten kannalta.”

Vaatimukset: Tapaat asiakkaita kerätäksesi tietoja heidän tarpeistaan. Ehdotat ja luonnostelet visuaalisia konsepteja. Luot käyttäjäprofiileja, kulkureittejä ja sivukarttoja. Luot asiantuntijatyökaluilla rautalankamalleja ja prototyyppejä. Työskentelet käyttöympäristövälisten sovellusten kanssa käyttökokemuksien kehittämiseksi tietokoneille, kosketusnäyttölaitteille ja matkapuhelimille. Työskentelet yhdessä tuotesuunnittelu- ja kehitysryhmien sekä liiketoiminnan, tekniikan ja projektin johtajien kanssa. Toimit säännöllisesti yhteyshenkilönä asiakkaiden kanssa varmistaaksesi, että suunnittelu vastaa heidän vaatimuksiaan ja liiketoiminnan päätavoitteita. Osallistut kokouksiin keskustelemaan ja arvioimaan projektin etenemisestä. Järjestät työpajoja asiakkaille ja osakkeenomistajille. Suoritat käytettävyystestausta todellisten käyttäjien kanssa. Luot mobiilisovelluksia, joita on helppo käyttää ja konfiguroida. Bonusta 3D-mallinnustaidoista.

”Eräs minua vanhempi graafikko joskus valitteli, että hän opiskeli TaiKissa graafista suunnittelua ja luuli sen jälkeen pääsevänsä tekemään lehtiä ja kirjoja, mutta töissä väännetäänkin vain jotain Instagram-päivityksiä”, Niemi kertoo.

Taso nousee

UX:n sijaan kuvaavampi termi monesti olisi visuaalisen kommunikoinnin suunnittelu. ”Jos jossakin firmassa työskentelee UX-designer, niin en ihan tarkalleen hahmota, mitä se tekee”, toteaa Ville Niemi, vaikka hän käytännössä tekeekin UX-designia. 

Sami Niemelän mukaan sovelluksen visuaalinen suunnittelu ei perusperiaatteiltaan eroa paljoakaan esimerkiksi kirjan taittamisesta. Vaikka käyttöympäristöt ovat hyvin erilaiset, suunnittelun tarkoituksena on auttaa käyttäjää tulkitsemaan informaatiota, mikä joskus saattaa jäädä suunnittelijan itseilmaisun alle. 

”Ennen kuin lähtee tekemään mitään villiä, olisi syytä osata perusasiat, kuten sommittelu, väriteoriat ja typografia. Typografian lain-alaisuudet ovat pitkälti hyvin samantyyppiset niin lehtitaitossa kuin ohjelmistoissakin. Kun osaa hallita perusperiaatteet, on niitä helppo soveltaa melkein mihin tahansa”, Niemelä sanoo. 

”Kyseessä on nimenomaan perusasiat. Typografian hallinta ja muut visuaaliset taidot ovat suunnittelijan ydinosaamista. Ne eivät ole sellaisia taitoja, joiden osaamisella olisi aihetta erikseen kerskailla”, Dziobczenski sanoo. 

Viime aikoina onkin noussut esiin keskustelua siitä, kuinka ammattitaidottomat suunnittelijat piiloutuvat UX-termin taakse. Koska UX-designerit eivät useinkaan ole vastuussa tuotteen tai palvelun lopullisesta ulkoasusta, ovat he vieraantuneet graafisen suunnittelun periaatteista eivätkä välttämättä hallitse edes perusasioita, kuten juuri typografiaa tai informatiivisen sommittelun lainalaisuuksia.

”Hyvän suunnittelijan on pakko harjoittaa kriittistä ajattelua entistä enemmän. Se, että joku käskee tekemään jonkin asian tietyllä tavalla, ei poista suunnittelijan vastuuta – päinvastoin. Suunnittelijan vastuulla on myös päivittäiset eettiset valinnat omassa työssään. Kun kanavien, medioiden ja ilmaisutapojen määrä leviää käsiin, niin tästä hälystä erotutaan nimenomaan hyvällä suunnittelulla. Ja se rima nousee kovaa vauhtia koko ajan”, Sami Niemelä sanoo.

Hyvän suunnittelun tason nousu muuttaa samalla sitä, mitä graafinen suunnittelija työssään tekee. ”Graafikot eivät enää ole niitä tyyppejä, jotka tulevat mukaan projektin loppuvaiheessa ja lisäävät kauniita kirjasintyyppejä tai värejä, vaan suunnittelun arvo otetaan huomioon jo paljon aikaisemmassa vaiheessa”, Dziobczenski summaa.

Oletko kokenut käyttäjäkeskeinen suunnittelija, joka muuttaa ideat kouriintuntuviksi kokemuksiksi? Saatamme tulla toimeen varsin mainiosti.

No, oletko?

 

Kursivoidut kohdat on poimittu Paulo Dziobczenskin ylläpitämältä designalan työpaikkailmoitusten palstalta, joka löytyy osoitteesta http://bit.ly/design_helsinki