FI / EN
X
X

Luova talous on tulevaisuuden muutosvoima

Tiedote 27.9.2018

Luovan talouden merkitys Suomessa kasvaa. Luovan työn tekijät tarvitsevat parempaa tukea kansainvälistymiseen, mikroyrittäjyyteen ja aineettoman arvonluontiin.

Visuaalisen alan järjestöt Grafia, Kuvasto ja Ornamo ovat julkaisseet Luovan talouden manifestin. Manifestilla järjestöt esittävät ratkaisunsa, miten luovaa taloutta ja visuaalisia aloja tulee edistää. Kansallismuseolla 25.9. päättäjille järjestetyssä Luovan talouden Pecha Kuchassa kuultiin valokuvataiteilija Elina Brotheruksen, kuvittaja Sanna Manderin ja sisustusarkkitehti Vertti Kiven Pecha Kucha -esitykset, joissa he avasivat omaa työskentelyään. Kansanedustajat Anna Kontula, Raija Vahasalo ja Merja Mäkisalo-Ropponen pitivät omat lyhyet puheenvuoronsa esitysten yhteydessä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula vastasi Grafian esittämään ongelmaan luovan työn tekijöiden toimeentulon sirpaleisuudesta. Kontula näkee perustulon yhtenä ratkaisuna epätyypillisissä ja prekaareissa työsuhteissa toimivien tilanteeseen.

Kokoomuksen kansanedustaja Raija Vahasalon mukaan luovan alan kehittämisen haasteet liittyvät useiden ministeriöiden alaisuuteen. Vahasalo pitää tiiviimpää yhteistyötä välttämättömänä. ”Luova ala pitää nostaa muun elinkeinoelämän rinnalle samaan asemaan huomioiden kuitenkin alan erityispiirteet. Alan arvonlisäysosuus on jo suurempi kuin esimerkiksi paperiteollisuudella, majoitus- ja ravitsemustoiminnalla tai elektroniikkateollisuudella.”

Tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) kuvaa luovan talouden olevan kykyä nähdä mahdollisuuksien maailmaan. Ilman taidetta ja tiedettä olisi hänen mukaan mahdotonta katsoa tulevaisuuteen.

 

Kuvaston, Grafian ja Ornamon luovan talouden manifesti

 

Aineettomat oikeudet ovat digiajan kultaa.

Aineeton arvonluonti ja visuaalisen alan kehittäminen edellyttävät siihen rohkaisevaa toimintaympäristöä myös digiaikana. Taiteilijoiden vahvaa tekijänoikeutta tulee painottaa EU:n tekijänoikeuslainsäädännön valmistelussa ja kansallisessa toimeenpanossa. Uusia kuvataiteilijoita koskevia, oikeutta kaventavia rajoituksia ei tule säätää lisää. Aineettomat oikeudet

on huomioitava julkisen sektorin taide- ja kulttuuribudjeteissa, jotta taiteellisen työn tuottama lisäarvo on palautettavissa myös tekijöille.

Luovat suunnittelijat edustavat työn tulevaisuutta. 

Luovat suunnittelijat työskentelevät jo nyt tavoilla, jotka tulevat yleistymään tulevaisuudessa muillakin aloilla. Työ- ja sosiaalilainsäädäntöä tulisi kehittää huomioimaan paremmin erilaiset työntekemisen tavat. Mikroyrittäjien asemaa ja toimeentulon edellytyksiä olisi parannettava. Esimerkiksi YEL- ja MYEL-vakuutusten yhteensovittaminen ja työttömyysturvan ongelmat epätyypillisissä työsuhteissa toimiville.

Tukea ja rahoitusta myös muotoilun mikroyrityksille.

Sekä pienten mikroyrittäjien että muotoilun keskisuurten yritysten kasvua pitää tukea palveluiden ja rahoituksen avulla. Yrittäjät tarvitsevat tukea kasvuun etenkin, kun suuntana on laajentaa toimintaa kansainvälisille markkinoille. Immateriaalinen suunnittelu luo muotoiluyritykselle ja tuotteelle aineetonta pääomaa. Jos tätä aineetonta omaisuutta ei suojata, uudet palvelu- ja tuoteideat voivat levitä nopeasti ja uhkana on, että eri yritysten tuotteet alkavat muistuttaa toisiaan.

X Sulje