Raportti pohjoismaisesta tekijänoikeustapaamisesta 24.-25.9.2009

Nordic Visual Artists Copyright Conference pohti pohjoismaisia tekijänoikeuskysymyksiä

Pohjoismaisten visuaalisen alan taiteilijoita edustavien järjestöjen tekijänoikeuskonferenssi järjestettiin 24.-25.9.2009 Kiasman tiloissa. Konferenssiin osallistui edustajia yhteensä neljästätoista järjestöstä, jotka ajavat taiteilijoiden etuja Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Ensimmäinen päivä: Tekijänoikeuskehitystä Suomessa ja Ruotsissa

Konferenssin aloitti Kuvaston ry:n hallituksen puheenjohtajan Jaakko Rustaniuksen avauspuheenvuoro, jossa hän korosti eri maiden järjestöjen yhteydenpidon merkitystä työssä tekijänoikeuksien puolesta.

Konferenssin ainoat Suomen ulkopuolelta saapuneet puhujat, ruotsalaiset juristit Catharina Ekdahl ja Åsa Anesäter pitivät yhteisen esitelmän. Valokuvaajien järjestöä Svenska Fotografernas Förbundia edustava Ekdahl ja kuvittajien Svenska Tecknare –järjestöä edustava Anesäter kertoivat, että tilanne tekijänoikeuksien kannalta on Rotsissa suhteellisen hyvä. Lainsäädännön uudistuksia on kuitenkin tulossa, ja virkamiehet Ruotsissa seuraavat avoimesti pohjoismaista tilannetta. Naapurimaiden päätökset vaikuttavat siis myös Ruotsin käytäntöihin.

Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Opetusministeriöstä käsitteli puheenvuorossaan tekijänoikeuslain ajankohtaista kehitystä Suomessa. Still kertoi neljän ministeriön edustajien muodostaman työryhmän pohdinnoista, joissa hahmotellaan sääntöjä tulevaisuuden tekijänoikeusmarkkinoille ja korvausperiaatteisiin. Still nosti esiin myös kaupankäynnin suosimisen piratismin estämiseksi. Tärkeää on lisätä tietoisuutta ja osaamista alueella ja saada sekä markkinat että lainsäädäntö toimiviksi ja tehokkaiksi.

Muusikkojen liittoa edustavan Lottaliina Lehtisen puheenvuoron aiheena oli tekijänoikeussopimukset ja rahallinen korvaus Suomen ja Saksan lainsäädännössä. Hän muistutti, että vaikka Suomessa vallitsee neuvottelun mahdollistava sopimusvapaus, joka kieltää epäoikeudenmukaiset sopimusehdot, ei se toteudu läheskään aina käytännössä. Usein sopimusosapuolista vahvempi sanelee sopimuksen ehdot, joihin heikomman on suostuttava. Suomessa ei myöskään ole rahallisen korvauksen takaavaa yleissäädöstä; tekijänoikeudet voidaan siirtää myös täysin korvauksetta. Saksassa sen sijaan on uusittu sopimuslakia heikomman sopimusosapuolen eduksi. Uusi laki vahvistaa tekijän asemaa varmistaen rahallisen korvauksen kohtuullisuuden.

Toinen päivä: Digitoinnin tekijänoikeuskysymyksiä

Konferenssin toisen päivän aloitti Tarja Koskinen-Olsson, Euroopan komission i2010 Digital Libraries –hankkeen erikoisasiantuntijaryhmän jäsen. Koskinen-Olsson kertoi digitointihankkeesta, jonka tavoitteena on saattaa yhteisen hallinnon alle laaja sähköinen kirjasto. Hallinto helpottaa paitsi materiaalin saavutettavuutta, myös oikeuksien selvittämistä ja valvomista ja lisenssien myöntämistä. Eräs ongelma hankkeessa on ns. orpotöiden tekijänoikeus – ts. niiden töiden, joiden tekijänoikeudenhaltijaa ei tiedetä tai voida tavoittaa. Orpotöiden rekisteröiminen yhteiseen tietokantaan, johon olisi tallennettu selvitetyt tiedot oikeuksista ja niiden haltijoista helpottaisi lainmukaista valvontaa.

Osin samaa aihepiiriä käsitteli Suomen Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm omassa puheenvuorossaan. Ekholm puhui Kansalliskirjaston digitointihankkeesta, joka siirtäisi osan valtavasta kirjastomateriaalista verkkoon. Ekholmin mukaan digitaaliset kirjastot on rakennettava moneen tasoon: pohjatasolle laajalevikkisimpiä sanomalehtiä, keskitasoon usein kysyttyjä nimekkeitä ja ylätasoon harvinaisempaa aineistoa. Näin kirjasto säilyttää monipuolisuuden tiedonvälityksessä ja ottaa huomioon yhteisön tarpeet.

Konferenssin lopuksi kunkin maan edustajat esittivät katsauksen järjestöjen toiminnasta ja viimeaikaisista tapahtumista. Pinnalla olivat mm. tekijänoikeusolettama ja piratismikysymykset. Pohjoismaiden ja koko Euroopan maiden välistä yhteistyötä kiitettiin toimivaksi.

Juulia Juutilainen