Kirjaudu sisäänGrafian asianajaja vastaa
Palstalle on kerätty Grafian asianajaja Mari Lampeniuksen vastauksia jäsenten tekijän- ja sopimusoikeutta koskeviin kysymyksiin. Kysymykset ja vastaukset on julkaistu aiemmin Grafia-lehden 2 kysymystä -palstalla.
Hahmon suojasta
Maailma on täynnä ideoita, joista syntyy tekijöille uusia ideoita. Usein olemassa oleva hahmo inspiroi suunnittelijaa/kuvittajaa luomaan vastaavan tyyppisen hahmon, mutta uudella tavalla toteutettuna. Onko tämä sallittua?
Hahmon taustalla oleva idea – esimerkiksi piirtää puhuva ankka-sarjakuvahahmo kuten Aku Ankka – ei ole tekijänoikeudellisesti suojattu. Jos joku on luonut olemassa olevan teoksen aineksia ja inspiraatiota käyttäen uuden teoksen, on kyse vapaasta muuntamisesta, joka on sallittua.
Tällöin syntyy itsenäinen teos, joka ei ole samaistettavissa alkuperäisen teoksen muotoon. Jos kuitenkin uusi hahmo syntyy alkuperäistä orjallisesti jäljittelemällä ja vain vähän muunnellen, enää ei ole kyse vapaasta muuntamisesta, vaan epäitsenäisestä muunnelmasta, joka vaatii tekijältä luvan.
Tarkkaa rajaa vapaan luomisen ja lupaa edellyttävän muuntelemisen välille ei ole mahdollista vetää, vaan se arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Teosten välillä tehdään samankaltaisuusarviointi. Jos alkuperäisen hahmon erityispiirteitä on selvästi tuotu uuteen hahmoon, voi se viitata jäljittelyyn.
Yritystunnusten suoja, teosten muuttaminen
Yritystunnuksen muunteluoikeuteen vaikuttaa se, saako tunnus tekijänoikeussuojaa. Saadakseen tekijänoikeussuojaa tunnuksen tulee ylittää teoskynnys (oltava itsenäinen ja omaperäinen). Mikäli tekijänoikeussuojaa saavaa yritystunnusta/teosta muunnellaan sopimatta siitä suunnittelijan kanssa, loukataan suunnittelijalle kuuluvia oikeuksia.
Tekijänoikeuslaki lähtee siitä, että teosta ei saa muuttaa ellei siitä ole erikseen sovittu. Tosin, esimerkiksi tekniikan vaatimat vähäiset muutokset voivat olla sallittuja. Yritystunnusten tekijänoikeuskynnys on korkealla, jos tunnus muodostuu lähinnä yrityksen nimen sisältävästä kirjanlogosta.
Jos yritystunnus ei saa tekijänoikeussuojaa, voi tilaaja sitä muunnella tekijänoikeuden estämättä. Jos suunnittelija haluaa varmistaa, että vain hän voi muuttaa tunnusta, on syytä ottaa sopimukseen siitä selkeä ehto. Suunnittelija ja tilaaja ovat sidottuja sopimusehtoon riippumatta siitä, saako tunnus tekijänoikeussuojaa vai ei.
Toisen tavaramerkin näkyvyys mainoksessa
Varsin usein mainostoimistoissa herää kysymyksiä siitä, voiko toisen elinkeinonharjoittajan tavaramerkki näkyä toisen yrityksen mainoksessa.
Tavaramerkkilain mukaan kukaan muu kuin merkin haltija ei saa elinkeinotoiminnassa käyttää tavaroittensa tunnuksena siihen sekoitettavissa olevaa merkkiä tavarassa, mainonnassa tai liikeasiakirjassa tai muulla tavalla.
On kuitenkin poikkeuksia, jolloin on tarpeen ja sallittua käyttää toisen tavaramerkkiä. Tällainen on esimerkiksi vertaileva mainonta tai tilanne, jossa se on ainoa keino ilmoittaa yleisölle ymmärrettävästi markkinoitavan tuotteen käyttötarkoitus.
Työnäytteiden esittäminen internetissä
Graafiset suunnittelijat ja kuvittajat pitävät yllä ja mainostavat osaamistaan ylläpitämillään kotisivuilla. Internet on julkinen media, joten siellä olevan aineiston esittäminen on julkista ja verrattavissa siten muihin medioihin.
Jos suunnittelija on ainoa tekijä työnäytteessä (esim. mainoksessa), tekijänoikeudellisesti hän voi yksin päättää siitä, laittaako työn esille nettiin. Jos työssä on monta tekijää, kyse on yhteisteoksesta, jonka käyttämisestä kaikki päättävät yhdessä.
Työhön liittyy usein sopimuksia ja elinkeinoelämää koskevia lainsäännöksiä, jotka tulee myös ottaa huomioon.
Esimerkiksi mainoksen oikeuksista on voitu sopia mainostoimiston/alihankkijan taikka mainostajan välillä siten, että oikeudet ovat siirtyneet tietylle taholle, eivätkä ole enää alkuperäisellä tekijällä. Lupa esittämiseen täytyy saada siltä, kenellä oikeudet ovat.
Mainos saattaa sisältää muita immateriaalioikeuksia, kuten tavaramerkkejä, jotka voivat asettaa rajoituksia käytölle. Lisäksi elinkeinoelämässä mainonnassa ei saa käyttää hyväksi toisen goodwilliä. Tämän vuoksi mainostajaan suostumus olisi syytä hankkia, jotta mainoksen suunnittelija voi turvallisesti omassa markkinoinnissaan käyttää työtä hyväksi. Työnäytteenä käytön voi sopia jo toimeksiantosopimuksessa.
Korvaukset tekijänoikeuden loukkauksesta
Jos joku on käyttänyt ilman lupaa toisen teosta, täytyy tekijänoikeuden loukkauksesta maksaa aina korvausta. Mitään yleishinnoittelua korvauksen määrästä ei ole olemassa. Korvaus riippuu tilanteesta; teoksesta, painosmäärästä, levitystavasta, käyttöyhteydestä jne.
Jos käyttö on tapahtunut vilpittömässä mielin eli käyttäjä ei ole ollut tietoinen luvan puuttumisesta, yleissääntö on, että tästä joutuu maksamaan niin sanottuna kohtuullisena hyvityksenä saman mitä luvallisesta käytöstä. Tekijä voi lähtökohtaisesti määritellä korvauksen oman hintatasonsa mukaan. Tosin, jos se poikkeaa selvästi yleisestä hintakäytännöstä, voi vastapuoli sen riitauttaa.
Jos teosta on käytetty törkeästä tuottamuksesta tai tahallisesti ilman lupaa, loukkaaja joutuu maksamaan korvauksen kaikesta muustakin vahingosta ja mahdollisesta kärsimyksestä. Vahingonkorvauksen määrä riippuu siitä, mitä vahinkoa oikeasti on aiheutunut. Vahingonkorvauksen vaatija joutuu näyttämään aiheutuneen vahingon toteen.
Kärsimyskorvausta ei tarvitse eikä yleensä voikaan näyttää toteen. Sen määrä riippuu siitä, minkälaisesta loukkauksesta on kyse. Määrät vaihtelevat sadasta eurosta useisiin tuhansiin euroihin.
