Grafia ry:n säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Grafia ry ja kotipaikka Helsingin kaupunki.

Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä käytetään vieraskielisiä nimiä:
Grafia ry -  Visuaalisen viestinnän ammattilaisten järjestö
Grafia rf, föreningen för profesionella visuell kommunikation designers i Finland
Association of Professional Visual Communication Designers in Finland - Grafia
Verein für Professionelle Visuell Kommunikation Designers in Finnland - Grafia

Organisation des professionnels de la communication visuelle - Grafia

2 § Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistys on visuaalisen viestinnän suunnittelun ammattilaisten valtakunnallinen järjestö, jonka tarkoituksena on

- kehittää ja tukea alan ammatillisen toiminnan yleisiä edellytyksiä
- toimia jäsentensä aatteellisena ja ammatillisena yhdyssiteenä
- valvoa jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja
- edustaa alan yleistä asiantuntemusta
- edistää alan yleistä tunnettuutta
Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys
- edustaa jäsenkuntaansa sitä koskevissa kysymyksissä
- tekee esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille sekä muille organisaatioille
- järjestää kokous-, neuvottelu- ja koulutustilaisuuksia
- harjoittaa tiedotus-, näyttely-, kilpailu- ja julkaisutoimintaa
- suorittaa toimialaan kuuluvaa tutkimustyötä
- pyrkii muita samantapaisia keinoja käyttäen toteuttamaan tarkoituksensa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä järjestää hankittuaan tarvittaessa viranomaisen luvan arpajaisia, rahankeräyksiä sekä juhla- ja muita vastaavia yleisötilaisuuksia.  Yhdistys voi harjoittaa yhdistyslain 5 §:n tarkoittamaa elinkeino- tai ansiotoimintaa.

3 § Jäsenyys

Yhdistykseen kuuluu varsinaisia, kannatus, kunnia- ja juniorijäseniä. Jäsenten valinnan suorittaa Grafian hallitus.

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään henkilö, joka on suorittanut visuaalisen viestinnän suunnittelualaan liittyvän tutkinnon yliopistossa tai korkeakoulussa.
Juniorijäseneksi voidaan hyväksyä visuaalisen viestinnän tutkintoa suorittava opiskelija, jolle on myönnetty opiskeluoikeus yliopistossa tai korkeakoulussa. Hallituksen tehtävä on kulloinkin määritellä hyväksyttävien oppilaitosten lista. Juniorijäsenyys on voimassa myöntämishetkestä lähtien viisi (5) vuotta, minkä jälkeen asianomainen hyväksytään varsinaiseksi jäseneksi edellyttäen, että hänen todetaan tutkintonsa suoritettuaan toimivan visuaalisen viestinnän  suunnittelun ammattitehtävissä.
Jäseneksi voidaan poikkeustilanteissa hyväksyä myös henkilö, joka toimii  visuaalisen viestinnän ammattitehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa hallituksen hyväksymin työnäyttein.
Kannatusjäsen vailla äänioikeutta voi olla yksityinen henkilö, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka on ilmaissut haluavansa tukea yhdistyksen
toimintaa.
Kunniajäseneksi voidaan yhdistyksen hallituksen päätöksellä kutsua yhdistyksen toiminnassa ansioitunut  tai yhdistyksen yhteiskuntasuhteita edistänyt jäsen. Kunniajäseneksi voidaan kutsua myös yhdistyksen ulkopuolinen henkilö, joka on merkittävästi tukenut yhdistyksen toimintaa ja edistänyt sen periaatteiden yhteiskunnallista arvostusta. Kunniajäsen on yhdistyksen äänioikeutettu ainaisjäsen.

Jäsenanomukset ratkaisee yhdistyksen hallitus. Hakemuksen hylkäämiseen tyytymättömän on hallitukselle osoitetulla kirjallisella anomuksella saatettava hakemuksensa yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi.

4 § Jäsenmaksut

Jäsen on velvollinen suorittamaan yhdistykselle vuotuisen jäsenmaksun.  Kannatusjäsen on myös velvollinen suorittamaan yhdistykselle vuotuisen jäsenmaksun. Juniorijäsenen jäsenmaksu on 50 % varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta. Yhdistyksen hallituksen kutsumilta kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Hallituksen jäsenet ovat vapautettuja jäsenmaksusta.

Jäsenen maksettua keskeytyksettä 25 vuoden ajan varsinaisen jäsenen jäsenmaksun hänen jäsenmaksunsa alenee 50 %. Eläkkeelle siirtyvät jäsenet vapautetaan jäsenmaksusta edellyttäen, että hän on siihen mennessä maksanut yhtäjäksoisesti 25 vuotta varsinaisen jäsenen jäsenmaksun.

5 § Tilinpäätös ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilivuosi alkaa tammikuun 1. päivänä ja päättyy joulukuun 31. päivänä.

Tilit ja tilinpäätös on esitettävä tilintarkastajille vähintään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta ja tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa viikon kuluessa tilien vastaanottamisesta.

6 § Yhdistyksen kokoukset ja niiden päätösvaltaisuus

Yhdistyksellä on vuosittain kaksi virallista kokousta, syyskokous ja vuosikokous, joissa käsiteltävät asiat on lueteltu asianomaisissa pykälissä (8 ja 9). Kutsut yhdistyksen kokouksiin on ilmoitettava jokaiselle jäsenelle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava esille tulevat asiat ja syyskokouskutsussa lisäksi hallituksen kokoonpano ja sen erovuoroiset jäsenet.  

Lisäksi hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokous koolle, milloin siihen  ilmenee aihetta, taikka milloin vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä erityisestä syystä  pyytää. Tämä pyyntö on esitettävä hallitukselle kirjallisesti ja hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokous koolle 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, saapumispäivä mukaan lukien.

Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun siitä on ilmoitettu tässä pykälässä esitetyllä tavalla.

7 § Äänioikeus, äänestykset

Yhdistyksen kokouksissa on kullakin varsinaisella ja kunniajäsenellä yksi ääni eikä äänioikeutta voi siirtää toiselle. Kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.

Mikäli näissä säännöksissä ei ole toisin määrätty, asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä avoimessa äänestyksessä tai yhdenkin jäsenen sitä vaatiessa suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, sen sijaan vaaleissa ratkaisu on arvottava.

Jos kokouksessa käsiteltävä asia on ehdotettu pantavaksi pöydälle ja tätä on kannattanut vähintään 1/3 annetuista äänistä, asian käsittely on siirrettävä yhdistyksen kokoukseen, jossa se on ratkaistava.  

8 § Syyskokous

Yhdistyksen syyskokous pidetään ennen lokakuun loppua ja siinä tulee käsitellä seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
3. Todetaan kokouksen laillisuus
4. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
5. Valitaan erovuorossa olevien hallituksen jäsenten sijaan uudet 11 § mukaisesti ja valitaan hallituksen puheenjohtaja.
6. Vahvistetaan varsinaisten jäsenten jäsen- ja kirjaamismaksut, juniori- ja kannatusjäsenten jäsenmaksut sekä hallituksen virkailijoiden palkkiot
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma
8. Vahvistetaan talousarvio seuraavaksi tilikaudeksi
9. Käsitellään muut syyskokouskutsussa mainitut asiat

10. Kokouksen päättäminen

9 § Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokous pidetään ennen huhtikuun loppua ja siinä käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri
3. Todetaan kokouksen laillisuus
4. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
5. Esitetään kertomus yhdistyksen toiminnasta
6.  Esitetään kertomus varojen hoidosta
7. Esitetään hyväksyttäväksi tilintarkastajien kertomus
8. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
9. Valitaan tilintarkastaja ja varamies
10. Käsitellään muut vuosikokouskutsussa mainitut asiat
11. Kokouksen päättäminen

10 § Eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen toimistoon.

Jäsen voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä, jos hänen todetaan aiheuttaneen välitöntä haittaa yhdistyksen toiminnalle ja eettisille pyrkimyksille, julkisesti vahingoittaneen yhdistyksen mainetta tai muulla tavoin käytöksellään osoittaneen, ettei hän ansaitse ammattitoveriensa luottamusta ja arvonantoa. Erotetulla on oikeus vedota erottamispäätöksestä yhdistyksen seuraavaan kokoukseen jättämällä valituskirjelmä hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan. Kokouksessa erottamispäätöksen vahvistaminen edellyttää 2/3 äänten enemmistöä.

11 § Hallitus

Yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu yhdeksän syyskokouksessa valittua jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan siten, että kolme jäsentä on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoroisuus ratkaistaan arpomalla, siitä lähtien toimikausien mukaan. Hallituksen jäsenen toimikausi alkaa syyskokousta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivänä.

Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan valitsee syyskokous hallituksen jäsenistä vuodeksi kerrallaan. Varapuheenjohtajan ja varainhoitajan hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan.

Hallituksen sihteeri voi olla joko hallituksen jäsen tai yhdistyksen vakinainen toimihenkilö hallituksen päätöksellä.

12 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on:

- suunnitella ja johtaa yhdistyksen toimintaa yhdistyslain ja näiden sääntöjen mukaan
- valita yhdistyksen toimihenkilöt, päättää heidän palkkauksestaan ja muista työsuhteen ehdoista sekä erottamisesta
- määritellä toiminnanjohtajan valtuudet
- päättää työryhmien ja toimikuntien perustamisesta ja antaa niille tehtävät
- kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä esille tulevat asiat
- päättää ulkopuolisten avustajien palkoista
- huolehtia yhdistyksen kokousten päätöksien toimeenpanosta
- hoitaa yhdistyksen taloutta ja tilejä
- pitää jäsenluetteloa

- edustaa yhdistystä sekä vastata sen puolesta

13 § Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme hallitukseen kuuluvaa sitä haluaa. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä hallitukseen kuuluvaa on saapuvilla.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätös tehdään puheenjohtajan kannan mukaan.

14 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat  puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai toinen heistä yhdessä varainhoitajan tai sihteerin kanssa.

Hallitus voi myös tarvittaessa määrätä yhdistyksen toiminnanjohtajan kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin.

15 § Sääntöjen muuttaminen

Näitä sääntöjä voidaan muuttaa vuosikokouksen päätöksellä, jos muutosesitystä on kannattanut vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä.

16 § Yhdistyksen purkaminen

Kysymys yhdistyksen purkamisesta voidaan ottaa käsiteltäväksi vain sitä varten koolle kutsutussa kokouksessa. Päätös edellyttää vähintää 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkautuessa sen varat on käytettävä yhdistyksen viimeisen kokouksen päättämällä tavalla suomalaista visuaalista kommunikaatiodesignia palvelevaan tarkoitukseen.

17 § Muissa suhteissa noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.